vaalea (15) (komparatiivi vaaleampi, superlatiivi vaalein) (taivutus)
vaaleanharmaa, vaaleanruskea, vaaleasävyinen, vaaleaverikkö
hunajanvaalea, oljenvaalea, platinanvaalea, vaaleakultarinta, vaaleanharmaa, vaaleanpunainen, vaaleanvihreä, vaalea siirappi, vaaleaverikkö
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaalea | vaaleat |
genetiivi | vaalean | vaaleiden vaaleitten (vaaleain) |
partitiivi | vaaleaa vaaleata |
vaaleita |
akkusatiivi | vaalea; vaalean |
vaaleat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaaleassa | vaaleissa |
elatiivi | vaaleasta | vaaleista |
illatiivi | vaaleaan | vaaleisiin vaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaalealla | vaaleilla |
ablatiivi | vaalealta | vaaleilta |
allatiivi | vaalealle | vaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaaleana | vaaleina |
translatiivi | vaaleaksi | vaaleiksi |
abessiivi | vaaleatta | vaaleitta |
instruktiivi | – | vaalein |
komitatiivi | – | vaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaalea- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |