vaalentunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaalentunut | vaalentuneet |
genetiivi | vaalentuneen | vaalentuneiden vaalentuneitten |
partitiivi | vaalentunutta | vaalentuneita |
akkusatiivi | vaalentunut; vaalentuneen |
vaalentuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaalentuneessa | vaalentuneissa |
elatiivi | vaalentuneesta | vaalentuneista |
illatiivi | vaalentuneeseen | vaalentuneisiin vaalentuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaalentuneella | vaalentuneilla |
ablatiivi | vaalentuneelta | vaalentuneilta |
allatiivi | vaalentuneelle | vaalentuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaalentuneena | vaalentuneina |
translatiivi | vaalentuneeksi | vaalentuneiksi |
abessiivi | vaalentuneetta | vaalentuneitta |
instruktiivi | – | vaalentunein |
komitatiivi | – | vaalentuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaalentunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vaalentunut- |