vaatinut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaatinut | vaatineet |
| genetiivi | vaatineen | vaatineiden vaatineitten |
| partitiivi | vaatinutta | vaatineita |
| akkusatiivi | vaatinut; vaatineen |
vaatineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaatineessa | vaatineissa |
| elatiivi | vaatineesta | vaatineista |
| illatiivi | vaatineeseen | vaatineisiin vaatineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaatineella | vaatineilla |
| ablatiivi | vaatineelta | vaatineilta |
| allatiivi | vaatineelle | vaatineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaatineena | vaatineina |
| translatiivi | vaatineeksi | vaatineiksi |
| abessiivi | vaatineetta | vaatineitta |
| instruktiivi | – | vaatinein |
| komitatiivi | – | vaatineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaatinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaatinut- | |