vainottu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vainottu | vainotut |
genetiivi | vainotun | vainottujen |
partitiivi | vainottua | vainottuja |
akkusatiivi | vainottu; vainotun |
vainotut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vainotussa | vainotuissa |
elatiivi | vainotusta | vainotuista |
illatiivi | vainottuun | vainottuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vainotulla | vainotuilla |
ablatiivi | vainotulta | vainotuilta |
allatiivi | vainotulle | vainotuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vainottuna | vainottuina |
translatiivi | vainotuksi | vainotuiksi |
abessiivi | vainotutta | vainotuitta |
instruktiivi | – | vainotuin |
komitatiivi | – | vainottuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |