valahtava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valahtava | valahtavat |
genetiivi | valahtavan | valahtavien (valahtavain) |
partitiivi | valahtavaa | valahtavia |
akkusatiivi | valahtava; valahtavan |
valahtavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valahtavassa | valahtavissa |
elatiivi | valahtavasta | valahtavista |
illatiivi | valahtavaan | valahtaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valahtavalla | valahtavilla |
ablatiivi | valahtavalta | valahtavilta |
allatiivi | valahtavalle | valahtaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valahtavana | valahtavina |
translatiivi | valahtavaksi | valahtaviksi |
abessiivi | valahtavatta | valahtavitta |
instruktiivi | – | valahtavin |
komitatiivi | – | valahtavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |