valmistunut (47) (komparatiivi valmistuneempi, superlatiivi valmistunein) (taivutus )
valmistunut
valmistunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valmistunut | valmistuneet |
| genetiivi | valmistuneen | valmistuneiden valmistuneitten |
| partitiivi | valmistunutta | valmistuneita |
| akkusatiivi | valmistunut; valmistuneen | valmistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valmistuneessa | valmistuneissa |
| elatiivi | valmistuneesta | valmistuneista |
| illatiivi | valmistuneeseen | valmistuneisiin valmistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valmistuneella | valmistuneilla |
| ablatiivi | valmistuneelta | valmistuneilta |
| allatiivi | valmistuneelle | valmistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valmistuneena | valmistuneina |
| translatiivi | valmistuneeksi | valmistuneiksi |
| abessiivi | valmistuneetta | valmistuneitta |
| instruktiivi | – | valmistunein |
| komitatiivi | – | valmistuneine |