valtuuttanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valtuuttanut | valtuuttaneet |
genetiivi | valtuuttaneen | valtuuttaneiden valtuuttaneitten |
partitiivi | valtuuttanutta | valtuuttaneita |
akkusatiivi | valtuuttanut; valtuuttaneen |
valtuuttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valtuuttaneessa | valtuuttaneissa |
elatiivi | valtuuttaneesta | valtuuttaneista |
illatiivi | valtuuttaneeseen | valtuuttaneisiin valtuuttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valtuuttaneella | valtuuttaneilla |
ablatiivi | valtuuttaneelta | valtuuttaneilta |
allatiivi | valtuuttaneelle | valtuuttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valtuuttaneena | valtuuttaneina |
translatiivi | valtuuttaneeksi | valtuuttaneiksi |
abessiivi | valtuuttaneetta | valtuuttaneitta |
instruktiivi | – | valtuuttanein |
komitatiivi | – | valtuuttaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | valtuuttanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
valtuuttanut- |