varjostanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varjostanut | varjostaneet |
genetiivi | varjostaneen | varjostaneiden varjostaneitten |
partitiivi | varjostanutta | varjostaneita |
akkusatiivi | varjostanut; varjostaneen |
varjostaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varjostaneessa | varjostaneissa |
elatiivi | varjostaneesta | varjostaneista |
illatiivi | varjostaneeseen | varjostaneisiin varjostaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varjostaneella | varjostaneilla |
ablatiivi | varjostaneelta | varjostaneilta |
allatiivi | varjostaneelle | varjostaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varjostaneena | varjostaneina |
translatiivi | varjostaneeksi | varjostaneiksi |
abessiivi | varjostaneetta | varjostaneitta |
instruktiivi | – | varjostanein |
komitatiivi | – | varjostaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varjostanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
varjostanut- |