vartija (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vartija | vartijat |
genetiivi | vartijan | vartijoiden vartijoitten (vartijain) |
partitiivi | vartijaa | vartijoita |
akkusatiivi | vartija; vartijan |
vartijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vartijassa | vartijoissa |
elatiivi | vartijasta | vartijoista |
illatiivi | vartijaan | vartijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vartijalla | vartijoilla |
ablatiivi | vartijalta | vartijoilta |
allatiivi | vartijalle | vartijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vartijana | vartijoina |
translatiivi | vartijaksi | vartijoiksi |
abessiivi | vartijatta | vartijoitta |
instruktiivi | – | vartijoin |
komitatiivi | – | vartijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vartija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
vanha germaaninen laina[1]
erävartija, henkivartija, krokotiilinvartija, kunniavartija, kuulovartija, lainvartija, majakanvartija, merivartija, moraalinvartija, opasvartija, ovenvartija, portinvartija, puistonvartija, rajavartija, siveydenvartija, teollisuusvartija, vanginvartija, veräjänvartija, yövartija