varttunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varttunut | varttuneet |
genetiivi | varttuneen | varttuneiden varttuneitten |
partitiivi | varttunutta | varttuneita |
akkusatiivi | varttunut; varttuneen | varttuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varttuneessa | varttuneissa |
elatiivi | varttuneesta | varttuneista |
illatiivi | varttuneeseen | varttuneisiin varttuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varttuneella | varttuneilla |
ablatiivi | varttuneelta | varttuneilta |
allatiivi | varttuneelle | varttuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varttuneena | varttuneina |
translatiivi | varttuneeksi | varttuneiksi |
abessiivi | varttuneetta | varttuneitta |
instruktiivi | – | varttunein |
komitatiivi | – | varttuneine |