veistänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veistänyt | veistäneet |
| genetiivi | veistäneen | veistäneiden veistäneitten |
| partitiivi | veistänyttä | veistäneitä |
| akkusatiivi | veistänyt; veistäneen | veistäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veistäneessä | veistäneissä |
| elatiivi | veistäneestä | veistäneistä |
| illatiivi | veistäneeseen | veistäneisiin veistäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veistäneellä | veistäneillä |
| ablatiivi | veistäneeltä | veistäneiltä |
| allatiivi | veistäneelle | veistäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veistäneenä | veistäneinä |
| translatiivi | veistäneeksi | veistäneiksi |
| abessiivi | veistäneettä | veistäneittä |
| instruktiivi | – | veistänein |
| komitatiivi | – | veistäneine |