veistellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veistellyt | veistelleet |
| genetiivi | veistelleen | veistelleiden veistelleitten |
| partitiivi | veistellyttä | veistelleitä |
| akkusatiivi | veistellyt; veistelleen |
veistelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veistelleessä | veistelleissä |
| elatiivi | veistelleestä | veistelleistä |
| illatiivi | veistelleeseen | veistelleisiin veistelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veistelleellä | veistelleillä |
| ablatiivi | veistelleeltä | veistelleiltä |
| allatiivi | veistelleelle | veistelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veistelleenä | veistelleinä |
| translatiivi | veistelleeksi | veistelleiksi |
| abessiivi | veistelleettä | veistelleittä |
| instruktiivi | – | veistellein |
| komitatiivi | – | veistelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | veistellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
veistellyt- | |