venytellyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | venytellyt | venytelleet |
genetiivi | venytelleen | venytelleiden venytelleitten |
partitiivi | venytellyttä | venytelleitä |
akkusatiivi | venytellyt; venytelleen |
venytelleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | venytelleessä | venytelleissä |
elatiivi | venytelleestä | venytelleistä |
illatiivi | venytelleeseen | venytelleisiin venytelleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | venytelleellä | venytelleillä |
ablatiivi | venytelleeltä | venytelleiltä |
allatiivi | venytelleelle | venytelleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | venytelleenä | venytelleinä |
translatiivi | venytelleeksi | venytelleiksi |
abessiivi | venytelleettä | venytelleittä |
instruktiivi | – | venytellein |
komitatiivi | – | venytelleine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | venytellee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
venytellyt- |