verbrämten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan verbrämten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan verbrämten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten verbrämten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta verbrämten on tässä. Sanan verbrämten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananverbrämten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Verbi

verbrämten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verbrämen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verbrämen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verbrämen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verbrämen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verbrämt (joka on partisiipin perfekti sanasta verbrämen)