verestänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verestänyt | verestäneet |
| genetiivi | verestäneen | verestäneiden verestäneitten |
| partitiivi | verestänyttä | verestäneitä |
| akkusatiivi | verestänyt; verestäneen | verestäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verestäneessä | verestäneissä |
| elatiivi | verestäneestä | verestäneistä |
| illatiivi | verestäneeseen | verestäneisiin verestäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verestäneellä | verestäneillä |
| ablatiivi | verestäneeltä | verestäneiltä |
| allatiivi | verestäneelle | verestäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verestäneenä | verestäneinä |
| translatiivi | verestäneeksi | verestäneiksi |
| abessiivi | verestäneettä | verestäneittä |
| instruktiivi | – | verestänein |
| komitatiivi | – | verestäneine |