verheilten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan verheilten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan verheilten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten verheilten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta verheilten on tässä. Sanan verheilten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananverheilten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Verbi

verheilten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verheilen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verheilen
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  11. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  13. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)