verhiö (3)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verhiö | verhiöt |
| genetiivi | verhiön | verhiöiden verhiöitten |
| partitiivi | verhiötä | verhiöitä |
| akkusatiivi | verhiö; verhiön |
verhiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verhiössä | verhiöissä |
| elatiivi | verhiöstä | verhiöistä |
| illatiivi | verhiöön | verhiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verhiöllä | verhiöillä |
| ablatiivi | verhiöltä | verhiöiltä |
| allatiivi | verhiölle | verhiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verhiönä | verhiöinä |
| translatiivi | verhiöksi | verhiöiksi |
| abessiivi | verhiöttä | verhiöittä |
| instruktiivi | – | verhiöin |
| komitatiivi | – | verhiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | verhiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |