verklärten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan verklärten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan verklärten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten verklärten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta verklärten on tässä. Sanan verklärten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananverklärten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Verbi

verklärten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verklären
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verklären
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verklären
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verklären
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)