verryteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verryteleminen | verrytelemiset |
| genetiivi | verrytelemisen | verrytelemisten verrytelemisien |
| partitiivi | verrytelemistä | verrytelemisiä |
| akkusatiivi | verryteleminen; verrytelemisen |
verrytelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verrytelemisessä | verrytelemisissä |
| elatiivi | verrytelemisestä | verrytelemisistä |
| illatiivi | verrytelemiseen | verrytelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verrytelemisellä | verrytelemisillä |
| ablatiivi | verrytelemiseltä | verrytelemisiltä |
| allatiivi | verrytelemiselle | verrytelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verrytelemisenä (verrytelemisnä) |
verrytelemisinä |
| translatiivi | verrytelemiseksi | verrytelemisiksi |
| abessiivi | verrytelemisettä | verrytelemisittä |
| instruktiivi | – | verrytelemisin |
| komitatiivi | – | verrytelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | verrytelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
verrytelemis- | |