verrytellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verrytellyt | verrytelleet |
| genetiivi | verrytelleen | verrytelleiden verrytelleitten |
| partitiivi | verrytellyttä | verrytelleitä |
| akkusatiivi | verrytellyt; verrytelleen |
verrytelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verrytelleessä | verrytelleissä |
| elatiivi | verrytelleestä | verrytelleistä |
| illatiivi | verrytelleeseen | verrytelleisiin verrytelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verrytelleellä | verrytelleillä |
| ablatiivi | verrytelleeltä | verrytelleiltä |
| allatiivi | verrytelleelle | verrytelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verrytelleenä | verrytelleinä |
| translatiivi | verrytelleeksi | verrytelleiksi |
| abessiivi | verrytelleettä | verrytelleittä |
| instruktiivi | – | verrytellein |
| komitatiivi | – | verrytelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |