veruke

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan veruke merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan veruke sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten veruke sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta veruke on tässä. Sanan veruke määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananveruke määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

veruke (48-A)[1]

  1. tekosyy
    Oli aina keksimässä verukkeita työnteon välttämiseksi.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈʋerukeˣ/
  • tavutus: ve‧ru‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veruke verukkeet
genetiivi verukkeen verukkeiden
verukkeitten
partitiivi veruketta verukkeita
akkusatiivi veruke;
verukkeen
verukkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi verukkeessa verukkeissa
elatiivi verukkeesta verukkeista
illatiivi verukkeeseen verukkeisiin
verukkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verukkeella verukkeilla
ablatiivi verukkeelta verukkeilta
allatiivi verukkeelle verukkeille
muut sijamuodot
essiivi verukkeena verukkeina
translatiivi verukkeeksi verukkeiksi
abessiivi verukkeetta verukkeitta
instruktiivi verukkein
komitatiivi verukkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo verukkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
veruket-

Etymologia

Sana on ilmeiseti johdos (kts. -ke), mutta sen alkuperä on epäselvä. Kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran C. A. Gottlundilla 1832.[2]

Käännökset

Aiheesta muualla

  • veruke Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. veruke.