Katso myös: Vierre |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vierre | vierteet |
genetiivi | vierteen | vierteiden vierteitten |
partitiivi | vierrettä | vierteitä |
akkusatiivi | vierre; vierteen |
vierteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vierteessä | vierteissä |
elatiivi | vierteestä | vierteistä |
illatiivi | vierteeseen | vierteisiin vierteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vierteellä | vierteillä |
ablatiivi | vierteeltä | vierteiltä |
allatiivi | vierteelle | vierteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vierteenä | vierteinä |
translatiivi | vierteeksi | vierteiksi |
abessiivi | vierteettä | vierteittä |
instruktiivi | – | viertein |
komitatiivi | – | vierteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viertee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vierret- |
vanha germaaninen laina[2]