viettelevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viettelevä | viettelevät |
| genetiivi | viettelevän | viettelevien (vietteleväin) |
| partitiivi | viettelevää | vietteleviä |
| akkusatiivi | viettelevä; viettelevän |
viettelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viettelevässä | viettelevissä |
| elatiivi | viettelevästä | viettelevistä |
| illatiivi | viettelevään | vietteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viettelevällä | viettelevillä |
| ablatiivi | viettelevältä | vietteleviltä |
| allatiivi | viettelevälle | vietteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viettelevänä | viettelevinä |
| translatiivi | vietteleväksi | vietteleviksi |
| abessiivi | viettelevättä | viettelevittä |
| instruktiivi | – | viettelevin |
| komitatiivi | – | viettelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | viettelevä- | |
| vahva vartalo | viettelevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |