viikkaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viikkaava | viikkaavat |
genetiivi | viikkaavan | viikkaavien (viikkaavain) |
partitiivi | viikkaavaa | viikkaavia |
akkusatiivi | viikkaava; viikkaavan | viikkaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viikkaavassa | viikkaavissa |
elatiivi | viikkaavasta | viikkaavista |
illatiivi | viikkaavaan | viikkaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viikkaavalla | viikkaavilla |
ablatiivi | viikkaavalta | viikkaavilta |
allatiivi | viikkaavalle | viikkaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viikkaavana | viikkaavina |
translatiivi | viikkaavaksi | viikkaaviksi |
abessiivi | viikkaavatta | viikkaavitta |
instruktiivi | – | viikkaavin |
komitatiivi | – | viikkaavine |