viikuna (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viikuna | viikunat |
genetiivi | viikunan | viikunoiden viikunoitten (viikunain) |
partitiivi | viikunaa | viikunoita |
akkusatiivi | viikuna; viikunan |
viikunat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viikunassa | viikunoissa |
elatiivi | viikunasta | viikunoista |
illatiivi | viikunaan | viikunoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viikunalla | viikunoilla |
ablatiivi | viikunalta | viikunoilta |
allatiivi | viikunalle | viikunoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viikunana | viikunoina |
translatiivi | viikunaksi | viikunoiksi |
abessiivi | viikunatta | viikunoitta |
instruktiivi | – | viikunoin |
komitatiivi | – | viikunoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viikuna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta fikon < latinan sanasta ficus (> fiikus); suomen kirjakielessä sana on esiintynyt alusta asti[2]
Ks. aitoviikuna |
|
aitoviikuna, kaktusviikuna, sykomoriviikuna, limoviikuna, metsäviikuna, viikunanlehti, viikunapuu