viimeistäminen
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viimeistäminen | viimeistämiset |
genetiivi | viimeistämisen | viimeistämisten viimeistämisien |
partitiivi | viimeistämistä | viimeistämisiä |
akkusatiivi | viimeistäminen; viimeistämisen |
viimeistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viimeistämisessä | viimeistämisissä |
elatiivi | viimeistämisestä | viimeistämisistä |
illatiivi | viimeistämiseen | viimeistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viimeistämisellä | viimeistämisillä |
ablatiivi | viimeistämiseltä | viimeistämisiltä |
allatiivi | viimeistämiselle | viimeistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viimeistämisenä (viimeistämisnä) |
viimeistämisinä |
translatiivi | viimeistämiseksi | viimeistämisiksi |
abessiivi | viimeistämisettä | viimeistämisittä |
instruktiivi | – | viimeistämisin |
komitatiivi | – | viimeistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viimeistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viimeistämis- |
|