vikuri (5) (komparatiivi vikurimpi, superlatiivi vikurein) (taivutus )
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vikuri | vikurit |
| genetiivi | vikurin | vikurien vikureiden vikureitten |
| partitiivi | vikuria | vikureita vikureja |
| akkusatiivi | vikuri; vikurin |
vikurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vikurissa | vikureissa |
| elatiivi | vikurista | vikureista |
| illatiivi | vikuriin | vikureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vikurilla | vikureilla |
| ablatiivi | vikurilta | vikureilta |
| allatiivi | vikurille | vikureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vikurina | vikureina |
| translatiivi | vikuriksi | vikureiksi |
| abessiivi | vikuritta | vikureitta |
| instruktiivi | – | vikurein |
| komitatiivi | – | vikureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vikuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |