villiintynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | villiintynyt | villiintyneet |
| genetiivi | villiintyneen | villiintyneiden villiintyneitten |
| partitiivi | villiintynyttä | villiintyneitä |
| akkusatiivi | villiintynyt; villiintyneen | villiintyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | villiintyneessä | villiintyneissä |
| elatiivi | villiintyneestä | villiintyneistä |
| illatiivi | villiintyneeseen | villiintyneisiin villiintyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | villiintyneellä | villiintyneillä |
| ablatiivi | villiintyneeltä | villiintyneiltä |
| allatiivi | villiintyneelle | villiintyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | villiintyneenä | villiintyneinä |
| translatiivi | villiintyneeksi | villiintyneiksi |
| abessiivi | villiintyneettä | villiintyneittä |
| instruktiivi | – | villiintynein |
| komitatiivi | – | villiintyneine |