viritellyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viritellyt | viritelleet |
| genetiivi | viritelleen | viritelleiden viritelleitten |
| partitiivi | viritellyttä | viritelleitä |
| akkusatiivi | viritellyt; viritelleen |
viritelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viritelleessä | viritelleissä |
| elatiivi | viritelleestä | viritelleistä |
| illatiivi | viritelleeseen | viritelleisiin viritelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viritelleellä | viritelleillä |
| ablatiivi | viritelleeltä | viritelleiltä |
| allatiivi | viritelleelle | viritelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viritelleenä | viritelleinä |
| translatiivi | viritelleeksi | viritelleiksi |
| abessiivi | viritelleettä | viritelleittä |
| instruktiivi | – | viritellein |
| komitatiivi | – | viritelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viritellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viritellyt- | |