virittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virittänyt | virittäneet |
| genetiivi | virittäneen | virittäneiden virittäneitten |
| partitiivi | virittänyttä | virittäneitä |
| akkusatiivi | virittänyt; virittäneen |
virittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virittäneessä | virittäneissä |
| elatiivi | virittäneestä | virittäneistä |
| illatiivi | virittäneeseen | virittäneisiin virittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virittäneellä | virittäneillä |
| ablatiivi | virittäneeltä | virittäneiltä |
| allatiivi | virittäneelle | virittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virittäneenä | virittäneinä |
| translatiivi | virittäneeksi | virittäneiksi |
| abessiivi | virittäneettä | virittäneittä |
| instruktiivi | – | virittänein |
| komitatiivi | – | virittäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | virittänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
virittänyt- | |