virkkaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virkkaava | virkkaavat |
genetiivi | virkkaavan | virkkaavien (virkkaavain) |
partitiivi | virkkaavaa | virkkaavia |
akkusatiivi | virkkaava; virkkaavan | virkkaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virkkaavassa | virkkaavissa |
elatiivi | virkkaavasta | virkkaavista |
illatiivi | virkkaavaan | virkkaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virkkaavalla | virkkaavilla |
ablatiivi | virkkaavalta | virkkaavilta |
allatiivi | virkkaavalle | virkkaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virkkaavana | virkkaavina |
translatiivi | virkkaavaksi | virkkaaviksi |
abessiivi | virkkaavatta | virkkaavitta |
instruktiivi | – | virkkaavin |
komitatiivi | – | virkkaavine |