Katso myös: virši |
virsi (28)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virsi | virret |
genetiivi | virren | virsien (virtten) |
partitiivi | virttä | virsiä |
akkusatiivi | virsi; virren |
virret |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virressä | virsissä |
elatiivi | virrestä | virsistä |
illatiivi | virteen | virsiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virrellä | virsillä |
ablatiivi | virreltä | virsiltä |
allatiivi | virrelle | virsille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virtenä | virsinä |
translatiivi | virreksi | virsiksi |
abessiivi | virrettä | virsittä |
instruktiivi | – | virsin |
komitatiivi | – | virsine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | virre- | |
vahva vartalo | virte- | |
konsonantti- vartalo |
virt- |
Balttilaisperäinen sana, joka on merkinnyt runonlaulajan esitystä. Kansanperinteessä merkinnyt erityisesti kertovaa runoa tai tapaa, eikä välttämättä viittaa laulettuun esitykseen. Tietynlaisen kirkkolaulun merkitys alkanut täsmentyä vasta uskonpuhdistuksen aikana. Sanan vastineilla lähisukukielissä ei useimmiten ole kristillisiä merkityksiä, vaan ne tarkoittavat vanhaa laulua, runoa, kertomusta, itkuvirttä tai tapaa.[1]
helkavirsi, itkuvirsi, jouluvirsi, kiitosvirsi, saarnavirsi, suvivirsi, valitusvirsi, virrensävel, virrenveisuu, virsikannel, virsikantele, virsikirja, virsikokoelma, virsilaulu, virsisävelmä, virsitaulu, ylistysvirsi