virveli (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virveli | virvelit |
genetiivi | virvelin | virvelien virveleiden virveleitten |
partitiivi | virvelia | virveleita virveleja |
akkusatiivi | virveli; virvelin |
virvelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virvelissa | virveleissa |
elatiivi | virvelista | virveleista |
illatiivi | virveliin | virveleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virvelilla | virveleilla |
ablatiivi | virvelilta | virveleilta |
allatiivi | virvelille | virveleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virvelina | virveleina |
translatiivi | virveliksi | virveleiksi |
abessiivi | virvelitta | virveleitta |
instruktiivi | – | virvelein |
komitatiivi | – | virveleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virveli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kalastusväline: ruotsin sanasta svirvel[1]
|
Ks. pikkurumpu |