vitja
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan vitja merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan vitja sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten vitja sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta vitja on tässä. Sanan vitja määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananvitja määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Taskusta roikkuvat kellon vitjat
Suomi
Interjektio
vitja
- vittu-sanan sijasta käytettävä lievä voimasana
- Voi vitja että on tylsää!
Ääntäminen
- IPA: /ˈʋit̪jɑ/
- tavutus: vit‧ja
Substantiivi
vitja (9)
- ohut ketju, useimmin taskukellon
- vitjojen (Dichondra) suvun kasvi
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vitja | vitjat |
| genetiivi | vitjan | vitjojen (vitjain) |
| partitiivi | vitjaa | vitjoja |
| akkusatiivi | vitja; vitjan |
vitjat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vitjassa | vitjoissa |
| elatiivi | vitjasta | vitjoista |
| illatiivi | vitjaan | vitjoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vitjalla | vitjoilla |
| ablatiivi | vitjalta | vitjoilta |
| allatiivi | vitjalle | vitjoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vitjana | vitjoina |
| translatiivi | vitjaksi | vitjoiksi |
| abessiivi | vitjatta | vitjoitta |
| instruktiivi | – | vitjoin |
| komitatiivi | – | vitjoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vitja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
kultavitja, taskukellonvitjat, vitjakuula, vitjamies
Aiheesta muualla
- vitja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.