vittuuntunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vittuuntunut | vittuuntuneet |
| genetiivi | vittuuntuneen | vittuuntuneiden vittuuntuneitten |
| partitiivi | vittuuntunutta | vittuuntuneita |
| akkusatiivi | vittuuntunut; vittuuntuneen | vittuuntuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vittuuntuneessa | vittuuntuneissa |
| elatiivi | vittuuntuneesta | vittuuntuneista |
| illatiivi | vittuuntuneeseen | vittuuntuneisiin vittuuntuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vittuuntuneella | vittuuntuneilla |
| ablatiivi | vittuuntuneelta | vittuuntuneilta |
| allatiivi | vittuuntuneelle | vittuuntuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vittuuntuneena | vittuuntuneina |
| translatiivi | vittuuntuneeksi | vittuuntuneiksi |
| abessiivi | vittuuntuneetta | vittuuntuneitta |
| instruktiivi | – | vittuuntunein |
| komitatiivi | – | vittuuntuneine |