vituttanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vituttanut | vituttaneet |
genetiivi | vituttaneen | vituttaneiden vituttaneitten |
partitiivi | vituttanutta | vituttaneita |
akkusatiivi | vituttanut; vituttaneen |
vituttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vituttaneessa | vituttaneissa |
elatiivi | vituttaneesta | vituttaneista |
illatiivi | vituttaneeseen | vituttaneisiin vituttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vituttaneella | vituttaneilla |
ablatiivi | vituttaneelta | vituttaneilta |
allatiivi | vituttaneelle | vituttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vituttaneena | vituttaneina |
translatiivi | vituttaneeksi | vituttaneiksi |
abessiivi | vituttaneetta | vituttaneitta |
instruktiivi | – | vituttanein |
komitatiivi | – | vituttaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vituttanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vituttanut- |