voimailu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voimailu | voimailut |
genetiivi | voimailun | voimailujen voimailuiden voimailuitten |
partitiivi | voimailua | voimailuita voimailuja |
akkusatiivi | voimailu; voimailun |
voimailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voimailussa | voimailuissa |
elatiivi | voimailusta | voimailuista |
illatiivi | voimailuun | voimailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voimailulla | voimailuilla |
ablatiivi | voimailulta | voimailuilta |
allatiivi | voimailulle | voimailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voimailuna | voimailuina |
translatiivi | voimailuksi | voimailuiksi |
abessiivi | voimailutta | voimailuitta |
instruktiivi | – | voimailuin |
komitatiivi | – | voimailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | voimailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |