vuorittanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuorittanut | vuorittaneet |
| genetiivi | vuorittaneen | vuorittaneiden vuorittaneitten |
| partitiivi | vuorittanutta | vuorittaneita |
| akkusatiivi | vuorittanut; vuorittaneen | vuorittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuorittaneessa | vuorittaneissa |
| elatiivi | vuorittaneesta | vuorittaneista |
| illatiivi | vuorittaneeseen | vuorittaneisiin vuorittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuorittaneella | vuorittaneilla |
| ablatiivi | vuorittaneelta | vuorittaneilta |
| allatiivi | vuorittaneelle | vuorittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuorittaneena | vuorittaneina |
| translatiivi | vuorittaneeksi | vuorittaneiksi |
| abessiivi | vuorittaneetta | vuorittaneitta |
| instruktiivi | – | vuorittanein |
| komitatiivi | – | vuorittaneine |