yhdentävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdentävä | yhdentävät |
genetiivi | yhdentävän | yhdentävien (yhdentäväin) |
partitiivi | yhdentävää | yhdentäviä |
akkusatiivi | yhdentävä; yhdentävän | yhdentävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdentävässä | yhdentävissä |
elatiivi | yhdentävästä | yhdentävistä |
illatiivi | yhdentävään | yhdentäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdentävällä | yhdentävillä |
ablatiivi | yhdentävältä | yhdentäviltä |
allatiivi | yhdentävälle | yhdentäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdentävänä | yhdentävinä |
translatiivi | yhdentäväksi | yhdentäviksi |
abessiivi | yhdentävättä | yhdentävittä |
instruktiivi | – | yhdentävin |
komitatiivi | – | yhdentävine |