yhdentyvä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdentyvä | yhdentyvät |
genetiivi | yhdentyvän | yhdentyvien (yhdentyväin) |
partitiivi | yhdentyvää | yhdentyviä |
akkusatiivi | yhdentyvä; yhdentyvän | yhdentyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdentyvässä | yhdentyvissä |
elatiivi | yhdentyvästä | yhdentyvistä |
illatiivi | yhdentyvään | yhdentyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdentyvällä | yhdentyvillä |
ablatiivi | yhdentyvältä | yhdentyviltä |
allatiivi | yhdentyvälle | yhdentyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdentyvänä | yhdentyvinä |
translatiivi | yhdentyväksi | yhdentyviksi |
abessiivi | yhdentyvättä | yhdentyvittä |
instruktiivi | – | yhdentyvin |
komitatiivi | – | yhdentyvine |