yhdentäminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdentäminen | yhdentämiset |
genetiivi | yhdentämisen | yhdentämisten yhdentämisien |
partitiivi | yhdentämistä | yhdentämisiä |
akkusatiivi | yhdentäminen; yhdentämisen |
yhdentämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdentämisessä | yhdentämisissä |
elatiivi | yhdentämisestä | yhdentämisistä |
illatiivi | yhdentämiseen | yhdentämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdentämisellä | yhdentämisillä |
ablatiivi | yhdentämiseltä | yhdentämisiltä |
allatiivi | yhdentämiselle | yhdentämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdentämisenä (yhdentämisnä) |
yhdentämisinä |
translatiivi | yhdentämiseksi | yhdentämisiksi |
abessiivi | yhdentämisettä | yhdentämisittä |
instruktiivi | – | yhdentämisin |
komitatiivi | – | yhdentämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yhdentämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
yhdentämis- |