yhdistänyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhdistänyt | yhdistäneet |
genetiivi | yhdistäneen | yhdistäneiden yhdistäneitten |
partitiivi | yhdistänyttä | yhdistäneitä |
akkusatiivi | yhdistänyt; yhdistäneen | yhdistäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhdistäneessä | yhdistäneissä |
elatiivi | yhdistäneestä | yhdistäneistä |
illatiivi | yhdistäneeseen | yhdistäneisiin yhdistäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhdistäneellä | yhdistäneillä |
ablatiivi | yhdistäneeltä | yhdistäneiltä |
allatiivi | yhdistäneelle | yhdistäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhdistäneenä | yhdistäneinä |
translatiivi | yhdistäneeksi | yhdistäneiksi |
abessiivi | yhdistäneettä | yhdistäneittä |
instruktiivi | – | yhdistänein |
komitatiivi | – | yhdistäneine |