yksilö (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksilö | yksilöt |
| genetiivi | yksilön | yksilöjen yksilöiden yksilöitten |
| partitiivi | yksilöä | yksilöitä yksilöjä |
| akkusatiivi | yksilö; yksilön |
yksilöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksilössä | yksilöissä |
| elatiivi | yksilöstä | yksilöistä |
| illatiivi | yksilöön | yksilöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksilöllä | yksilöillä |
| ablatiivi | yksilöltä | yksilöiltä |
| allatiivi | yksilölle | yksilöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksilönä | yksilöinä |
| translatiivi | yksilöksi | yksilöiksi |
| abessiivi | yksilöttä | yksilöittä |
| instruktiivi | – | yksilöin |
| komitatiivi | – | yksilöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yksilö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Volmari Kilpisen luoma uudissana
|
|
|
eläinyksilö, ihmisyksilö, kasviyksilö, poikkeusyksilö, vaikuttajayksilö, valioyksilö, yksilöase, yksilökeskeisyys, yksilökäsite, yksilölaji, yksilöluku, yksilömäärä, yksilönkehitys, yksilönpalvonta, yksilönumero, yksilönvapaus, yksilöolio, yksilöoppi, yksilöpelaaja, yksilöpeli, yksilöpsykologia, yksilörunsaus, yksilöryhmä, yksilötaso, yksilöterapia, yksilöuuni, yksilövakuutus, yksilövalinta