yleistynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yleistynyt | yleistyneet |
| genetiivi | yleistyneen | yleistyneiden yleistyneitten |
| partitiivi | yleistynyttä | yleistyneitä |
| akkusatiivi | yleistynyt; yleistyneen |
yleistyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yleistyneessä | yleistyneissä |
| elatiivi | yleistyneestä | yleistyneistä |
| illatiivi | yleistyneeseen | yleistyneisiin yleistyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yleistyneellä | yleistyneillä |
| ablatiivi | yleistyneeltä | yleistyneiltä |
| allatiivi | yleistyneelle | yleistyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yleistyneenä | yleistyneinä |
| translatiivi | yleistyneeksi | yleistyneiksi |
| abessiivi | yleistyneettä | yleistyneittä |
| instruktiivi | – | yleistynein |
| komitatiivi | – | yleistyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yleistynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
yleistynyt- | |