ylempi (16-H) (taivutus) (komparatiivinen, ei positiivimuotoa; superlatiivi ylin)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylempi | ylemmät |
| genetiivi | ylemmän | ylempien (ylempäin) |
| partitiivi | ylempää | ylempiä |
| akkusatiivi | ylempi; ylemmän | ylemmät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylemmässä | ylemmissä |
| elatiivi | ylemmästä | ylemmistä |
| illatiivi | ylempään | ylempiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylemmällä | ylemmillä |
| ablatiivi | ylemmältä | ylemmiltä |
| allatiivi | ylemmälle | ylemmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylempänä | ylempinä |
| translatiivi | ylemmäksi | ylemmiksi |
| abessiivi | (ylemmättä) | (ylemmittä) |
| instruktiivi | – | ylemmin |
| komitatiivi | – | ylempine |