ylittävä
ylittävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylittävä | ylittävät |
| genetiivi | ylittävän | ylittävien (ylittäväin) |
| partitiivi | ylittävää | ylittäviä |
| akkusatiivi | ylittävä; ylittävän |
ylittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylittävässä | ylittävissä |
| elatiivi | ylittävästä | ylittävistä |
| illatiivi | ylittävään | ylittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylittävällä | ylittävillä |
| ablatiivi | ylittävältä | ylittäviltä |
| allatiivi | ylittävälle | ylittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylittävänä | ylittävinä |
| translatiivi | ylittäväksi | ylittäviksi |
| abessiivi | ylittävättä | ylittävittä |
| instruktiivi | – | ylittävin |
| komitatiivi | – | ylittävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ylittävä- | |
| vahva vartalo | ylittävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |