yllättyvä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yllättyvä | yllättyvät |
| genetiivi | yllättyvän | yllättyvien (yllättyväin) |
| partitiivi | yllättyvää | yllättyviä |
| akkusatiivi | yllättyvä; yllättyvän | yllättyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yllättyvässä | yllättyvissä |
| elatiivi | yllättyvästä | yllättyvistä |
| illatiivi | yllättyvään | yllättyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yllättyvällä | yllättyvillä |
| ablatiivi | yllättyvältä | yllättyviltä |
| allatiivi | yllättyvälle | yllättyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yllättyvänä | yllättyvinä |
| translatiivi | yllättyväksi | yllättyviksi |
| abessiivi | yllättyvättä | yllättyvittä |
| instruktiivi | – | yllättyvin |
| komitatiivi | – | yllättyvine |