ylläri (6)
| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylläri | yllärit |
| genetiivi | yllärin | yllärien ylläreiden ylläreitten |
| partitiivi | ylläriä | ylläreitä yllärejä |
| akkusatiivi | ylläri; yllärin |
yllärit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yllärissä | ylläreissä |
| elatiivi | ylläristä | ylläreistä |
| illatiivi | ylläriin | ylläreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yllärillä | ylläreillä |
| ablatiivi | ylläriltä | ylläreiltä |
| allatiivi | yllärille | ylläreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yllärinä | ylläreinä |
| translatiivi | ylläriksi | ylläreiksi |
| abessiivi | yllärittä | ylläreittä |
| instruktiivi | – | yllärein |
| komitatiivi | – | ylläreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ylläri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |