yllättyminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yllättyminen | yllättymiset |
genetiivi | yllättymisen | yllättymisten yllättymisien |
partitiivi | yllättymistä | yllättymisiä |
akkusatiivi | yllättyminen; yllättymisen |
yllättymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yllättymisessä | yllättymisissä |
elatiivi | yllättymisestä | yllättymisistä |
illatiivi | yllättymiseen | yllättymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yllättymisellä | yllättymisillä |
ablatiivi | yllättymiseltä | yllättymisiltä |
allatiivi | yllättymiselle | yllättymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yllättymisenä (yllättymisnä) |
yllättymisinä |
translatiivi | yllättymiseksi | yllättymisiksi |
abessiivi | yllättymisettä | yllättymisittä |
instruktiivi | – | yllättymisin |
komitatiivi | – | yllättymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yllättymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
yllättymis- |