ylpeily (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ylpeily | ylpeilyt |
genetiivi | ylpeilyn | ylpeilyjen ylpeilyiden ylpeilyitten |
partitiivi | ylpeilyä | ylpeilyitä ylpeilyjä |
akkusatiivi | ylpeily; ylpeilyn |
ylpeilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ylpeilyssä | ylpeilyissä |
elatiivi | ylpeilystä | ylpeilyistä |
illatiivi | ylpeilyyn | ylpeilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ylpeilyllä | ylpeilyillä |
ablatiivi | ylpeilyltä | ylpeilyiltä |
allatiivi | ylpeilylle | ylpeilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ylpeilynä | ylpeilyinä |
translatiivi | ylpeilyksi | ylpeilyiksi |
abessiivi | ylpeilyttä | ylpeilyittä |
instruktiivi | – | ylpeilyin |
komitatiivi | – | ylpeilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ylpeily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|